|
|
|
|
1920 –1930 – LUKU, TOIMINNAN ALKUSeuran jäsenmäärä vuoden 1928 lopussa oli 23 ja vuoden 1929 lopussa 35. Seuran arkistossa ei ole säilynyt kokousten pöytäkirjoja vuoden 1929 jälkipuoliskolta eikä vuodelta 1930 mutta toimintaa on tällöinkin ollut. Jäsenmäärä oli kasvanut vuoden 1930 loppuun mennessä 48:aan ja muistitietojen mukaan käytiin ahkerasti kansanopistolla voimistelemassa. Voimisteluvälineistö on aluksi tehty talkoilla, mutta jo toisena vuonna on uskallettu ottaa laina niiden hankkimiseksi. Lainan antoi apteekkari Nyman. Lainalla hankittiin voimistelukalustoa vuosina 1929 – 1931, muun muassa nojapuut, rekki, hevonen, ponnistuslauta, voimistelusauvat ja painimatto. Erityisen maininnan ansaitsee teetetyt voimistelupuvut ja nuorisoseuran talolla sekä kansanopistolla annetut voimisteluiltamat. Lapin kansanopisto on ollut seuran alkuvuosina erittäin suurena apuna, jonka suojissa seuran jäsenet ovat saaneet viettää voimisteluiltojaan ja kesäisin suorittaa yleisurheilu- ja pesäpallotoimintaansa.
Vuoden 1931 alkupuoliskolla tuli seura rekisteröidyksi, jolloin alettiin käyttää Lapin Veikot – nimeä entisen käytössä olleen Sodankylän V & U-seuran asemasta. Samana vuonna tapahtui seuran ensimmäinen edustustehtävä, jolloin Kusti Postila ja Kauko Mannermaa osallistuivat Ounasvaaran talvikisojen nuorten hiihtoon.Vuonna 1931 valittiin seuran puheenjohtajaksi edellisenä vuonna paikkakunnalle muuttanut nimismies Aaro Raappana, joka on toiminut tällä paikalla yhtäjaksoisesti 9.2.1943 saakka. Johtaessaan 12 vuotta seuran toimintaa, on hän saanut paljon hyvää aikaan ei vain seuran, vaan koko pitäjän urheiluelämässä. Yksi tällainen teko on urheilukentän saaminen Sodankylään.Maanviljelijä B Annabergin silloiselle Sodankylän suojeluskunnalle urheilukentäksi lahjoittama maa-alue, jota lahjakirjan mukaan oli oikeus Lapin Veikoillakin käyttää, valmistettiin urheilukentäksi pääasiassa talkootyönä. Kenttä on nykyisin kunnallisena urheilukenttänä.
Hiihtoharrastus alkoi nimismies Raappanan ansiosta levitä nopeasti. Vuosina 1931 ja 1932 hiihtoharrastus oli erittäin vilkasta, silloin suoritettiin muun muassa pojilla niin sanottuja tasoitushiihtoja ja laskettiin niihin aika viidestä eri kilpailusta. Osanottajia oli aina runsaasti. Jo aikaisemmin mainitulla lainalla, joka oli saatu apteekkari Nymanilta, hankittiin lisäksi painimatot painia harrastaville. Painiharrastus olikin vilkasta. Painin opettajana toimi suojeluskuntatalon vahtimestari Aaro Vartiainen erinomaisella innolla ja harrastuksella. Jäsenmäärä vuoden 1932 lopussa oli 63.Vuodet 1933 - 1939 osoittivat seuran toiminnassa laskusuuntaa. Toiminta alkoi toden teolla kohota vasta vuoden 1939 jälkeen. Toki tänäkin aikana järjestettiin joitakin hiihto- ja yleisurheilukilpailuja. Syynä toiminnan laskuun lienee ollut valtavaksi paisunut suojeluskuntatoiminta, jonka puitteissa järjestettiin runsaasti erinäisiä kilpailuja. Suojeluskunnan toiminnan kanssa kilpaileminen olisi vain tuottanut hankaluuksia näinkin pienellä paikkakunnalla.Muutamia toiminnan nousun kohtia tapahtui näinäkin vuosina kun seuraan liittyi innokkaita ja aktiivisia urheilumiehiä. Tällaisia olivat muun muassa Paavo Mannermaa ja Ensio Hanski, jotka molemmat toimivat ansiokkaasti seuran hyväksi. Jäsenmäärä vuonna 1939 oli 105.JOHTOKUNTA 1929 - 1939
|
|
Webmaster
|
