Voimistelu

Voimisteluharioituksia  kerran viikossa Lapin Kansanopistolla, Nuorisoseuran sekä Suojeluskunnan talolla. Myös järjestettiin voimistelu-iltamia. Johti Raappana. Esim. 1939 ennen talvisotaa harjoittelimme voimisteluiltamia varten, ne jäivät kun syttyi sota. Voimistelua varten hankittiin eri telineitä, Nymannilta saamalla lainalla

 Paini

Kun Työväentalo tuli Suojeluskunnan omistukseen ja sinne tuli vahtimestariksi Aaro Vartiainen. Hän oli harrastanut painia, niin alkoi myös painin harrastus, hankittiin Rovaniemeltä vanhat painimatot ja niin alkoi kovalla innolla painin harjoitukset, ohjausta antoi Vartiainen. Järjestettiin myös kilpailuja sekä kävi joitakin Rovaniemellä kilpailuissa, (minäkin sai l palkinnon täällä olevissa kilpailuissa).

Nyrkkeily

Nyrkkeily sai alkunsa joko Suojeluskunnan tai urheiluseuran toimesta, en muista tarkalleen. Kemissä järjestettiin nyrkkeilykurssit 23.4-14.5.32, majoitus oli Kemin kasarmilla, jossa oli myös ruokailu, kurssin johtaja oli silloinen Suomen nyrkkeilyn valmentaja Somerkoski. Tällä kursseilla olin Oku Nymannin kanssa. Kurssien päätyttyä järjesti Karihaaran Karu piirin kilpailut, olin mukana ja sain II palkinnon, .Oku ei .päässyt mukaan kun ei ollut .täyttänyt 18 vuotta. (kilpailut 14.5.1932). Myös tänne hankittiin nyrkkeily hanskat ja päärynäpallo. tätä harjoiteltiin, olipa tästä esityksiä iltamissa. Tätäkin harrastettiin.

Suunnistus

Tähän saimme oppia Suojeluskunnassa järjestetyillä leiripäivillä (harjoituspäivät), jossa suunnistus oli tärkeänä osana opetusohjelmassa. Piirissä järjestettiin suunnistuskilpailuja, ne olivat partiomuotoisina, 4 kulki yhdessä, haettiin rastit, välillä oli erilaisia tehtäviä ja sitten otettiin

aika. Täältäkin kävimme osallistumassa näihin kilpailuihin. Täällä emme voineet järjestää näitä kilpailuja kun ei ollut karttoja. Kun sitten v.1937-38 täällä suoritettiin kaavoitusta varten kartoitusta, jossa olin mukana. Tein näistä kartoista jäljennöksen, jonka monistin hiilipaperia käyttäen, täällä ei ollut kopiokoneita. Mutta suunnistuskilpailut pidettiin, rastit löytyivät ja voittajat tulivat selviksi.

Mäenlasku

Tämän päivän Sodankylässä on kuva, ettei täällä ole järjestetty mäenlaskukilpailuja. Mäenlaskukilpailut on kuitenkin järjestetty, jo vuosia sitten.

Näin tapahtui, Martti Salkomaa ja Lauri Anneberg, tulivat kertomaan huoliaan että He ovat tehneet mäen jossa voisi järjestää kilpailut, niin asiat pantiin järjestykseen. Minä tein suuren ilmoituksen joka pantiin Osuuskaupan varaston seinään, että Mantovaarassa ovat mäenlaskukilpailut, siiloin ja silloin, Tervetuloa. Pojat olivat hankkineet kirjasen jossa oli miten saadaan arvostelupisteet ja pituuspisteet. Arvostelutuomareina olivat minun lisäkseni, muistini mukaan Poikelan Lennu ja Salinin Erkki, oliko oikeat ? Kilpailut käytiin ja tuomarit saivat oikeat voittajat, muistelen että hyppyjen pituudet olivat noin 20 m. ??? Tästä tuli myös kiinnostus että pitäisi saada oikea hyppyrimäki Sodankylään, käytiin katsomassa tätä paikkaa Kommattivaaran laen itäpuoli. Mäen rakentamista varten hankittiin talkoilla, lahjoituksin rakennuspuita, jotka varastoitiin Uksalovisaan, tuliko tähän sota-ajat että puut lahosivat sinne ja mäki jäi rakentamatta, (isä Salkomaa pyrki edistämään tätä aika voimakkaasti niinkuin muutakin hiihtourheilua).

Kuntohiihtoa

Raappanan toimesta. Hän teki sellaisen laatikon jonka Hän vei ja siihen vihkosen Kommattivaaran laelle jonne tehtiin latu Kommattilammen yli. Siellä olevaan vihkoseen pantiin päivämäärä ja nimi. Tämä latu oli ahkerassa käytössä, nimiä tuli talven mittaan satoja. Mielestäni Raappanan toiminta oli Lapin Veikkojen yksi suuri liikunnan edistäjä.

Pesäpallo

Pelikentän vuoksi tämä jäi melko vähäiseksi, ei saatu riittävän suurta aluetta, että olisi voinut pelata kunnolla. Sitähän kyllä pelattiin ja saatiin tottumusta peliin. Kun tuli uusi kenttä missä se on nykyisinkin, keskikenttä oli niin pehmeä, että peliä ei voinut harrastaa sillä.

Urheilukenttä

Kun oli luovuttu Kemi Oy:n lahjoituksesta kenttäpaikasta poikkijoella (katso karttaa), Lahjoitti Benjamin Anneberg urheilukenttä-alueen, jossa se nykyisinkin on. Tämän paikan silloisena edistäjänä oli Raippana. Tämä lahjoitus oli kyllä niin että tässä oli myös Lapin Veikot yhtenä osakkaana. Rakennustyöt olivat talkootyönä, puusto raivattiin, maaleikkauksia jouduttiin tekemään paljon ja vain kottikärryillä. Vaaituksen suoritti rakennusmestari Helenius ja juoksuradan kaarteet ajoi Raappana. Tähän Raappana hanki ja sai vähän kentän tekoa varten rahoja, tällä rahalla sahautettiin raivatuista puista juoksuratojen reunalankkuja, myös teetettiin betonijyrä ja saatiin ajettua radoille savia. Tässäkin oli Raappanan työ erittäin suurta.

Tässä olen kertonut niitä liikunnan puolia jotka alkoivat kun perustettiin Lapin Veikot vuonna 1928 sitä ennenhän oli vain Suojeluskunnan toimintaa urheilun alalla. Urheilun toimintahan jatkui Suojeluskunnan omana toimintänä ja Lapin Veikat omana toimintana. Näin jatkui urheilut.

 

Webmaster
Copyright © 2002 Lapin Veikot
Muutettu: 28. huhtikuuta 2007